Asutus Monacossa

Monacossa on asukkaita noin 38 000, joista Monacolaisia on noin 9000. Monaco on maailman tiheimpään asutettu maa ja maailman tosiksi pienin valtio. Monaco on pituudeltaan vain kolmisen kilometriä ja sisämaahan leveys vaihtelee kilometristä muutamaan sataan metriin. Monaco on siis aivan kuin tiheään asuttu pikkukaupunki. Suomen kunnatkin Monacoon verrattuna ovat suuria ja erittäin harvaan asuttuja.

Monaco on maa, josta on loppunut elintila täysin, joten sitä on lähdettykkin valtaamaan mereltä. Siksi Monacossa näkee usein esimerkiksi puutarhoja talojen katoilla. Asukastiheyteen Monacossa vaikuttavat loistavat kulku yhteydet viereisiin maihin kuten Ranskaan ja suuri turismi. Monaco onkin varakas maa, jonka huomaakin hyvin ulospäin esimerkiksi asuntojenhinnoista ja tavoista ajella Ferrarilla kasinon eteen näyttävästi.

3) KULTTUURIMAANTIEDE
2. VÄESTÖ
Rooman väkiluku on noin 2,8 miljoonaa josta alle 15-vuotiaita on 886. Väestöstä yli 60 vuotiaita on 24,8. Italian lapsikuolluuden määrä on 3, 1000 elävänä syntyseen lapseen verrattuna. Suomen lapsikuolluus on 2,1, 1000 elävänä syntyseen lapseen verrattuna. Eli italiassa lapsikuolluus on suurempi, mutta ero on kuitenkin tosi pieni. Nykyään italiassa on 40-44 vuotiaita eniten ja yli sata vuotiaita vähiten. Italian naisten hedelmällisyys on 1,6 ja suomen 1,9, eli suomessa hedelmällisyys on suurempi. Italiasta on lähtenyt 60 pakolaista ja tullut 64 732. Italialaiset tulee elää keskivertoisesti noin 85 vuotiaiksi ja meihet 79 vuotiaiksi eli miesten arvellaan kuolevan nuorempina.






Italiassa bruttokansantuottetta on 2 149 480 000 000 ppp dollaria, josta jokaista asukasta kohden on 33 069. Huumeet, prostituutio ja salakuljetus lasketaan osaksi bruttonkansantuottetta italiassa. Työttömyyttä Italiassa on 10,7 %, eniten nuorilla. Talouden Italia hoitaa hyvin, sillä on nimittäin euroalueen 3 suurin talous ja 4% korkoa. Italian lukutaitoisia väestöstä on 97% eli 3 % lukutaidottamia. Italian pääkieli on italia, mutta siellä on myös 12 vähemmistökieltä, jotka on:
albania, frankoproversaali, friuli, katalaani, kreikka, kroatia, ladino, oksitaani, ranska, saksa, sardi ja sloveeni.  Italiassa on noin 83% katolilaisia ja loput protestantteja ortodoksia. 
Italiassa on öljy, maakaasu, rautamalmi, kivihelektroniikkaa, maatalouskoneita, konttorikoneita, moottoriajoneuvoja, konttorikoneita ja rautatiekalustoa.Italiassa on korrupitoa 43 skaalia 100:sta saalista. Hiili, elohopea, rikki, suola ja marmoriesiintymiä ja kaikkiaan luonnonrikkauksia on vähän.Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on noin 25 %, ja se työllistää noin 30 % työikäisestä väestöstä. 
Italia ja Ranska kuuluu EU:n ja molemmissa on euro. Italia on hyvässä asemassa EU:ssa ja kuuluu myös natoon. Ranskan asema on merkittävä maailmanlaajuisesti ja se on europanunioinin perustaja pysyvä YK:n turvallisuusneuvoston jäsen.

Lähteet

Näitä lähteitä käytimme:
Nettilähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Italia 30.1.15
http://www.peda.net/verkkolehti/mantsala/ehnroos/ehnroosin?m=content&a_id=40 4.2.15
http://openbiomi.com/eurooppa/euroopan-pinnanmuodot/
http://edu.raahe.fi/koulut/lukio/kansainvalisyys/olympic2005/maantiede/saara.pdf 11.3.15
http://wikitravel.org/fi/Italia 4.2.15
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/maantieto/amerikka/3eis2/lll/mannerlaatat 25.2.15
 http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/kestava_kehitys/teemoja /vesi_ja_elamanlaatu/vesijalanjalki 27.2.15
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesijalanj%C3%A4lki 7.3.15
http://biologia-maantiede.wikispaces.com/Vesijalanj%C3%A4lki 10.3.15
google-kuvahaku
 http://yle.fi/uutiset/italian_jarvet_likaisia/5610202 12.3.15
 http://www.pienimatkaopas.com/firenze/ulkona.html 12.3.15
 http://pixabay.com 12.3.15
 http://www.aurinkomatkat.fi/italia 15.3.15
 http://www.tjareborg.fi 15.3.15
/italia?gclid=CjwKEAjw25SoBRCMn7Gc97Knj0ISJAC7vaMrua9Ha1DogdojdGpumDWlBPakia-zrG4TeXxFcYEL_BoCf0fw_wcB 14.3.15
http://fi.wikipedia.org/wiki/Italia 16.2.15
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranska 28.2. ja 29.2.15

Euroopan unioni – Wikipedia 14.3.15

www.peda.net (10.3)

www.taloussanomat.fi (8.3)

www.globalis.fi ( 1.8)

https://www.google.fi/maps

https://www.google.fi/?gfe_rd=cr&ei=ErEFVam7Loqm-gb8soCABg

https://twitter.com/kpflude/status/572105542883258368

https://www.google.fi/search?
https://www.google.fi/#q=monacon+asukasm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4 (15.3)
http://www.globalis.fi/Tilastot/Vaeestoentiheys (15.3)
http://www.globalis.fi/Tilastot/Vaeestoemaeaerae (14.3)
http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_vaesto&lesson_id=5&subject_id=10&page_type=sisalto (15.3)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranska (15.3)
http://www.rantapallo.fi/monsuuni/2014/09/03/ranska-valkoinen-nizza/ (15.3)
http://www.lomamatkailija.com/nizza.php (9.3)
http://aluetutkimus-ranska.purot.net/sijainti_ja_luonnonolot (9.3)
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6/eurooppa/valimeri/v%C3%A4limeren-ilmasto (9.3)
http://www.napsu.fi/matkailu/maailman-saa/152 (9.3)
http://www.temperatureweather.com/mediterr/saa/fi-saa-ranska-nice.htm (9.3)
http://ellit.fi/matkailu/eurooppa/monaco-ruhtinaskunta-kylpee-vauraudessa (10.3)
http://www.albatros-travel.fi/matkakohteet/eurooppa/italia/ilmasto (9.3)
http://www.accuweather.com/fi/it/rome/213490/july-weather/213490 (9.3)
http://openbiomi.com/eurooppa/euroopan-ilmasto-ja-kasvillisuus/ (9.3)
 http://users.utu.fi/vivhim/MAMU-tehtavat/Hot%20Potato/Mamu/7lkGE_l%C3%A4mp%C3%B6-kasv.vy%C3%B6h.2.htm (9.3)

Muut lähteet:
Viivin, Nean ja Aadan vihkot

Ilmasto, kasvillisuus ja eläimistö

Ranska, Monaco, Italia ja Vatikaani sijaitsevat lämpimällä vyöhykkeellä ja välimeren ilamastossa. Keskilämpötila kyseisissä maissa on 18.3°C. 


Ranskassa lämpötila vuodessa on keskimäärin 19,6 °C. 

Roomassa keskilämpötila on 20.4°C. Rooma sijaitsee välimerenilmastossa eli kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet sateisia, mutta leutoja.

Monacossa keskilämpötila vuodessa on noin 15°C. Myös Monaco kuuluu välimerenilmastoon

                                        Nizzan lämpö ja sade tilastot ja aurinkoiset tunnit kuukaudessa.



                                             

KASVILLISUUS:

Nizzassa sää suosii matkailijaa koko vuoden. Kesäkuukausien paahdetta viilentää merituuli ja talvella on myös aurinkoisia päiviä. Nizzassa on kesät kuumia ja talvet leutoja eli siellä on välimerenilmasto.

Vuoret suojaavat Nizzaa pahoilta tuulilta. Nizza on hyvä lomakohde koska sielä on hyvin mukava ja leppoisa sää. Kuuminta aikaa Nizzassa on heinä- ja elokuu. Sillon on kuivaa ja kuumaa ja ei sada paljoa. Kuumia päiviä Nizzassa on jopa 300. Eniten sataa syys- ja maaliskuun välillä. Nizzassa talvella lumi on harvinaista, silloin aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta.
Ranska on kivikaudella ollut kokonaan metsän peitossa, mutta nykypäivinä metsää on jouduttu kaatamaan maanviljelyn tieltä. Suuria metsiä on enään vuoristoissa ja viljelykelvottamilla alueilla. Nykyyän Ranskassa eniten on havumetsää, jota istutettiin 1900 luvulla.




  

Nizzassa tammikuussa alin lämpötila on noin 5 astetta ja lämpimimmän eli heinä,elo ja syyskuun korkein lämpötila on noin 27 astetta.

 Italiassa  Alpit kohoavat 3 500 metriin joten niiden ilmasto muistuttaa vuoristoilmastoa, mutta siellä sataa enemmän. Eniten sataa kesällä ja ukkosia esiintyy keväästä syksyyn. Pojoen laaksossa ja pohjoisen tasangolla on tasaista viljelymaata. Siellä kesät on kuumia ja aurinkoisia, talvet taas on kylmiä ja usein sumuisia. Roomassa kesällä on jopa 32 astetta lämmintä ja joulukuun alin keskilämpötila on 13 astetta. Eniten sataa marraskuussa ja vähiten heinä- ja elokuussa.

Italiassa kasvillisuus määräytyy pinnanmuotojen ja ilmaston vaikutuksesta. Etelässä vähäsateisilla alueilla on enimmäkseen pensaikkoja ja niittyjä. Pohjoisessa on sateita ympärivuotisesti ja siellä kasvillisuus on metsäisempää kuin etelässä. Italian pinta-alasta 31% on viljelysmaata, 15% laidunmaata ja 15% metsää ja metsämaisemaa.
Pääosin Italia on Välimeren kasvillisuutta. Hävitettyjen metsien tilalla on kitukasvuisten nahkealehtisten puiden ja piikkipensaiden muodostamaa macchiaa. Ja koska lämpö ja kosteus osuvat Italiassa eri vuodenaikoihin, pensailla ja puilla  ei ole varaa varistaa lehtiään, vaan ne on aina vihantia. Lehdet on usein pieniä ja vahapeitteisiä, joka estää veden haihtumisen lehdistä. Kevät ja syksy taas on kasvien kannalta parasta aikaa, koska silloin lämpöä ja kosteutta on riittävästi.Italian pohjoisammat osat peittyvät varpukasvillisuuteen, sen alapuolella on niittyjä, joita seuraa havu- ja lehtimetsä. Pohjoisosan järviseudulla kasvaa mm. sitruspuita ja palmuja

Eläimistö:

Ranskassa elää suurikokoisia maanisäkkäitä kuten saksanhirviä, susia, metsäkauriita, villisikoja, kettuja, gemssejä, mäyriä ja vuorikauriita.

Italiassa satoja vuosia kestänyt metsästys on vähentänyt eläinlajeja. Alpeilla elää kuusipeuroja, kärppiä, metsäjäniksiä, alppikauriita ja Italiassa paljon harvinaistuneita ruskeakarhuja.
Italiaa ympäröivässä merestä löytyy delfiineitä, sinitonnikaloja, valkohaita ja miekkakaloja.

Italiassa on 565 eri lintu-lajia!



2)Luonnonmaantiede ( sijainti,pinnanmuodot ja vesistöt ja vesivarat)

1.Sijainti

Meidän työ alkaa Helsingistä, josta lennämme Nizzaan. Matka-alue on 40-45 astetta pohjoista leveyttä ja 5-13 astetta itäistä pituutta. Alueemme naapurimaita on muun muassa Espanja, Sveitsi, Ranska ja Slovenia. Aluettamme ympäröi ja rajaa Tyrrhenanmeri ja Välimeri.




Pääalueen eli Italian halki kulkee mannerlaatan reunat , jonka vuoksi maanjäristykset ovat yleisiä. Italiassa on paljon poimuvuoristoja, jotka ovat syntyneet kun maankuori poimuttuu laattojen työntyessä toisiaan kohti. Alpit, kuuluisa vuoristo on syntynyt Euraasian ja Afrikanlaatan törmäyksessä. Italiassa on paljon tulivuoria myös, koska mannerlaatan törmätessä paine muodostaa vuoria, minne jää magmaa sisään. Maa on pääasiassa ylänköä ja vuoristoa.

poikkileikkaus Genovasta Roomaan.

Kartasta näkee Italian suurimmat tulivuoret Etna Sisiliassa ja Vesuvius Napolin lähellä.

  2.Pinnanmuodot

Etna, Sisilia

Italia on kaunis niemimaa. Italiassa on alankoa rannikolla ja sisämaassa ylänköä ja vuoristoa. Alanko ylettyy korkeimmillaan 200 metriä merenpinnan yläpuolelle. Ylänkö on yli 200 metriä merenpinnasta. Vuoristot esimerkiksi Alpit ja Apenniinit ylettyvät vähintään 1000 metriä merenpinnan yläpuolelle.Vuoristoiset alueet ovat harvempaan asuttuja  kuin alavat seudut.

Suurin osa maasta on ylänköä, varsinkin Sisiliassa, Sardiniassa sekä Etelä- ja keski-Italiassa. Pohjois-Italiassa ja keski-Italiassa on paljon vuoristoa. Koillisessa ja rannikolla on alankoa.

Maisema on kauniin kutsuva maalaisteiden apaja. Luonnossa on kivikkoa ja nahkealehtisiä kasveja. Italia on täysin erinäkoinen kuin Suomi. Italian kaupungit on ahtaammin rakennettu kuin Suomessa. Talot ovat pääosin beigeänvärisiä ja kirkkoja on paljon.


3. Vesistöt ja vesivarat

Kartta on englanniksi, mutta se ei ketään haittaa !

Italiaa ympäröi Ligurian meri, Tyrrhenian meri, Adrian meri eli kokonaisuudessaan Välimeri. Reitin varrella olevia jokia on Arno-joki ja Tiber. Italiassa on merta joka puolella, mutta makeaa vettä ei niin paljon. Matkan varrelle osui vain yksi järvi Rooman lähellä, Lago di Braccioano. Braccioano on 57,5 km² ja syvimmillään 164 metriä.

Vesivarojen hyödynnys
Vesivaroja hyödynnetään elinkeinoissa. Kalastus on yksi tärkeä elinkeino ja tärkeimpiä kaloja on anjovis, makrilli ja sardiini. Vettä käytetään maataloudessa kasvien kasteluun ja teollisuudessa toimintoihin. Meret ovat erinomaisia kulkuteitä ja niiden kautta tuodaan Italiaan ja viedään Italiasta tuotteita.


Vesistöihin ja vesivaroihin liittyviä ongelmia Italiassa
Maan monet järvet ovat saastuneet. Saastuminen alkoi toisen maailmansodan jälkeen ja silloin kun Italia alkoi teollistua. Järvien vedessä on ulosteiden bakteereita, mikä johtuu huonosta jätevedenpuhdistuksesta tai sen puuttumisesta. Jätevedet ohjataan jopa paikoittain suoraan järviin tai jokiin. Lähteiden mukaan mafia pyörittää Napolissa jätehuoltoa. Roskat tungetaan onkaloihin ja peitetään maalla. Myrkyt menevät pohjaveteen ja kierre jatkuu kun ne siirtyvät kasteluun tai juomaveteen.

Italian vesijalanjälki- extra
Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka henkilö, yhteisö tai valtio on kuluttanut maailman vesivaroja omiin tarpeisiinsa (vettä/kuluttaja/vuosi). Vesijalanjälkeen lasketaan talous- ja juomaveden lisäksi myös kaikki muu vesi mitä on tarvittu esimerkiksi maanviljelyyn tai teollisuuteen.

Italian kokonaismäärä on 114,73 km3/y ja se on kaikista maista 24. Vesijalanjälki jaetaan kolmeen alueeseen: harmaa, sininen ja vihreä vesi. Harmaa vesi tarkoittaa ihmisen toiminnoissaan käyttämää vettä, joka on saastunutta tai muuten laadultaan huonontunutta. Sininen vesi merkitsee makeaa vettä eli pinta- ja pohjavettä. Vihreä vesi  on sadevettä ja maaperään sitoutunutta vettä. Italiassa käytetään eniten vihreää vettä, sitten harmaata vettä ja vähiten sinistä vettä. Intiaan nähden Italiassa käytetään vähän vettä.

Vesi

Suomen vesijalanjälki on 10,14km3 / y ja se on 98. kaikista valtioista. Kun verrataan Suomen ja Italian vesijalanjälkiä huomaa, että Italiassa käytetään noin 11 kertaa enemmän vettä kuin Suomessa. Luku on kuitenkin ymmärettävä, sillä Italiassa asuu vajaat 61 miljoonaa ihmistä. Molemmissa maissa käytetään eniten vihreää vettä.

Kiertomatka Eurooppaan

Saimme tehtäväksi "lähteä" kiertomatkalle Eurooppaan ja suunnitella matkan itse. Matka kestää 14 päivää ja jokaista henkilöä kohden on 700€. Tarkoituksemme on käydä neljässä eri maassa ja kahdeksassa kaupungissa.


Matka alkaa Helsingistä, josta lennämme Norwegialla Nizzaan 19.7.2015 sunnuntaina. Vietämme pari päivää Nizzassa, josta suuntaamme päiväksi Monacoon ja illalla Albengaan Italiaan. Seuraavana päivänä menemme Genovaan. Muutaman päivän päästä menemme Pisaan ja Orbetelloon. Viimeiset päivät vietämme Roomassa ja Vatikaanissa.

Nizza, Ranska

Reitti

Maantieteellinen kartta Italiasta

Monaco

Matkapäivämme ovat 19.7.-2.8.-15

• 19.7 Lennämme Nizzaan ja yövymme Premeise Class Nice:ssä (133€ kaksi yötä)
• 20.7 Nizzassa
• 21.7 Junalla Nizzasta Monacoon päiväksi, ja sieltä junalla Albengaan Italiaan, yövymme La Pinelassa (junat yht. 54€ ja hotelli Albengassa 56€ yksi yö)
• 22.7 Junalla Albengasta Genovaan ja yövymme Yha Ostello Perla Glovento Genoassa (juna 22.80€ ja hotelli 165.24€ kolme yötä )
• 23.7 Genovassa
• 24.7 Genovassa
• 25.7 Vuokraamme auton Genovasta ja menemme autolla Pisaan. Pisassa yövymme La Pacessa ( auton vuokra 345€ + 180€ bensa ja hotelli 78.40€ kaksi yötä)
• 26.7 Pisassa
• 27.7 Autolla Pisasta Orbetelloon ja yövymme Da Milenassa (180€ kaksi yötä)
• 28.7 Orbetellossa
• 29.7 Orbetellosta Roomaan ja yövymme Hotel Villa Dei Giuochi Delflci ( 204 € neljä yötä)
• 30.7 Roomassa
• 31.7 Roomassa, päiväreissu Vatikaani valtiossa, josta illalla takaisin Roomaan
• 1.8 Roomassa
• 2.8 Roomassa ja illalla takaisin Suomessa