Ilmasto, kasvillisuus ja eläimistö

Ranska, Monaco, Italia ja Vatikaani sijaitsevat lämpimällä vyöhykkeellä ja välimeren ilamastossa. Keskilämpötila kyseisissä maissa on 18.3°C. 


Ranskassa lämpötila vuodessa on keskimäärin 19,6 °C. 

Roomassa keskilämpötila on 20.4°C. Rooma sijaitsee välimerenilmastossa eli kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet sateisia, mutta leutoja.

Monacossa keskilämpötila vuodessa on noin 15°C. Myös Monaco kuuluu välimerenilmastoon

                                        Nizzan lämpö ja sade tilastot ja aurinkoiset tunnit kuukaudessa.



                                             

KASVILLISUUS:

Nizzassa sää suosii matkailijaa koko vuoden. Kesäkuukausien paahdetta viilentää merituuli ja talvella on myös aurinkoisia päiviä. Nizzassa on kesät kuumia ja talvet leutoja eli siellä on välimerenilmasto.

Vuoret suojaavat Nizzaa pahoilta tuulilta. Nizza on hyvä lomakohde koska sielä on hyvin mukava ja leppoisa sää. Kuuminta aikaa Nizzassa on heinä- ja elokuu. Sillon on kuivaa ja kuumaa ja ei sada paljoa. Kuumia päiviä Nizzassa on jopa 300. Eniten sataa syys- ja maaliskuun välillä. Nizzassa talvella lumi on harvinaista, silloin aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta.
Ranska on kivikaudella ollut kokonaan metsän peitossa, mutta nykypäivinä metsää on jouduttu kaatamaan maanviljelyn tieltä. Suuria metsiä on enään vuoristoissa ja viljelykelvottamilla alueilla. Nykyyän Ranskassa eniten on havumetsää, jota istutettiin 1900 luvulla.




  

Nizzassa tammikuussa alin lämpötila on noin 5 astetta ja lämpimimmän eli heinä,elo ja syyskuun korkein lämpötila on noin 27 astetta.

 Italiassa  Alpit kohoavat 3 500 metriin joten niiden ilmasto muistuttaa vuoristoilmastoa, mutta siellä sataa enemmän. Eniten sataa kesällä ja ukkosia esiintyy keväästä syksyyn. Pojoen laaksossa ja pohjoisen tasangolla on tasaista viljelymaata. Siellä kesät on kuumia ja aurinkoisia, talvet taas on kylmiä ja usein sumuisia. Roomassa kesällä on jopa 32 astetta lämmintä ja joulukuun alin keskilämpötila on 13 astetta. Eniten sataa marraskuussa ja vähiten heinä- ja elokuussa.

Italiassa kasvillisuus määräytyy pinnanmuotojen ja ilmaston vaikutuksesta. Etelässä vähäsateisilla alueilla on enimmäkseen pensaikkoja ja niittyjä. Pohjoisessa on sateita ympärivuotisesti ja siellä kasvillisuus on metsäisempää kuin etelässä. Italian pinta-alasta 31% on viljelysmaata, 15% laidunmaata ja 15% metsää ja metsämaisemaa.
Pääosin Italia on Välimeren kasvillisuutta. Hävitettyjen metsien tilalla on kitukasvuisten nahkealehtisten puiden ja piikkipensaiden muodostamaa macchiaa. Ja koska lämpö ja kosteus osuvat Italiassa eri vuodenaikoihin, pensailla ja puilla  ei ole varaa varistaa lehtiään, vaan ne on aina vihantia. Lehdet on usein pieniä ja vahapeitteisiä, joka estää veden haihtumisen lehdistä. Kevät ja syksy taas on kasvien kannalta parasta aikaa, koska silloin lämpöä ja kosteutta on riittävästi.Italian pohjoisammat osat peittyvät varpukasvillisuuteen, sen alapuolella on niittyjä, joita seuraa havu- ja lehtimetsä. Pohjoisosan järviseudulla kasvaa mm. sitruspuita ja palmuja

Eläimistö:

Ranskassa elää suurikokoisia maanisäkkäitä kuten saksanhirviä, susia, metsäkauriita, villisikoja, kettuja, gemssejä, mäyriä ja vuorikauriita.

Italiassa satoja vuosia kestänyt metsästys on vähentänyt eläinlajeja. Alpeilla elää kuusipeuroja, kärppiä, metsäjäniksiä, alppikauriita ja Italiassa paljon harvinaistuneita ruskeakarhuja.
Italiaa ympäröivässä merestä löytyy delfiineitä, sinitonnikaloja, valkohaita ja miekkakaloja.

Italiassa on 565 eri lintu-lajia!